Säännöt

Pohjois-Savon Terve Sisäilma ry:n säännöt  

​

Nimi ja kotipaikka  

1§  

Nimi on Pohjois-Savon Terve Sisäilma ry, kotipaikka Kuopio, Yhdistyksen toimialueena on  Pohjois-Savo  

​

Tarkoitus ja toiminnan laatu  

2§  

Yhdistyksen tarkoitus on ajaa erilaisten sisäilmaongelmien pariin joutuneiden henkilöiden tai  yhteisöjen etua, erilaisin tavoin sekä auttaen että tukien. Tarkoituksena on varmistaa kaikille  terveellinen sisäilman saanti ja ehkäistä jatkossa terveyshaittojen syntymistä. Tarkoituksena on  myös toimia jäsentensä edunvalvojana terveellisen elinympäristön saavuttamiseksi, tarjota  mahdollisuuksia sosiaaliseen kanssakäymiseen, järjestää virkistystoimintaa, edistää jäsentensä  fyysistä ja henkistä toimintakykyä sekä tehdä toimintaansa tunnetuksi.  

​

Tarkoituksena toteuttamiseksi yhdistys  

3§  

Järjestää tapaamisia, tapahtumia, tilaisuuksia, neuvoo, opastaa ja tiedottaa asianosaisia sekä pyrkii  vaikuttamaan kunnalliseen ja valtiolliseen päätöksentekoon siten, että olosuhteet ympäristön osalta  olisivat henkilöille ja yhteisöille jatkossa parempia.  

Järjestää kokouksia, ohjelmallisia tilaisuuksia, juhlia, vierailuja, retkiä, matkoja ja muita  virkitystilaisuuksia sekä tapahtumia.  

Toimii sisäilmasairaiden yhteiskunnallisen arvostuksen kohottamiseksi.  

Hakee rahoitusta toimintaansa tukemiseksi ja sisäilmasairaiden koulutuksen ja työnsaannin  parantamiseksi.  

Järjestää hyväntekeväisyyttä kohdistaen keräämänsä varat sisäilmaongelmaisille erikseen  vuosikokouksessa niemeämälleen taholle.  

Suorittaa jäsenhankintaa ja kerää jäsenmaksuja sekä voi ottaa vastaan lahjoituksia, avustuksia ja  testamentteja.  

Omistaa toimintaansa varten tarpeellista irtainta ja kiinteää omaisuutta.  

Harjoittaa julkaisutoimintaa ja järjestää keräyksiä sekä arpajaisia.  

Perii pieniä maksuja järjestämistään tapahtumista ja tilaisuuksista.  

Hankkii tarvittaessa toiminnalleen asianmukaisen luvan. 

​

Yhdistyksen jäsenet  

4§  

Yhdistyksen jäseniä voivat olla ainoastaan Suomen kansalaiset ja sellaiset ulkomaalaiset, joilla on  kotipaikka Suomessa tai rekisteröidyt yhdistykset, joiden jäsenistö täyttää edellä mainitun ehdon.  Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, joka hyväksyy yhdistyksen  toiminnan tarkoituksen ja säännöt. Kannattavaksi jäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö tai  oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa. Yhdistykseen voi  kuulua myös perheenjäseniä. Perheenjäseniä ovat henkilöt, jotka asuvat samassa taloudessa  varsinaisen jäsenen kanssa. Varsinaiset jäsenet, kannattavat jäsenet ja perheenjäsenet hyväksyy  hakemuksesta yhdistyksen hallitus. Kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi voidaan hallituksen  esityksestä yhdistyksen kokouksessa kutsua henkilö, joka on huomattavasti edistänyt ja tukenut  yhdistyksen toimintaa.  

​

Jäsenten velvollisuudet  

5§  

Varsinaiselta jäseniltä ja kannattavilta perittävän liittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun  suuruudesta erikseen kummallekin jäsenryhmälle päättää syyskokous. Kunniapuheenjohtaja ja  kunniajäsenet eivät suorita jäsenmaksuja. Yhdistyksen perustamiskaudelta ei peritä jäsenmaksuja.  Jos varsinainen jäsen laiminlyö jäsenmaksunsa maksamisen määräaikana, saavuttaa hän täydet  jäsenoikeutensa suorittamalla rästissä olevat jäsenmaksunsa viimeistään kuluvan vuoden loppuun  mennessä. Maksuvelvollisuus alkaa liittymästä seuraavan kalenterikuukauden alussa. Jäsen, joka  liittyy yhdistykseen kesken tilivuotta, on suoritettava koko kulumassa olevan vuoden jäsenmaksu.  Jäsenmaksuja ei palauteta eroamistilanteessa. Varsinaisille jäsenille, jotka ovat työttömät, opiskelijat  tai eläkeläisiä ja perheenjäsenille määrätään alennettu jäsenmaksu. Yhdistyksen hallitus voi  jäsenoikeuksiin vaikuttamatta erillisestä hakemuksesta sosiaalisilla perusteilla vapauttaa jäsenen  velvollisuudesta suorittaa jäsenmaksu. Yhdistys voi katsoa jäsenen eronneeksi yhdistyksestä, jos  jäsen ei ole maksanut jäsenmaksuaan kuluvan vuoden loppuun mennessä.  

​

Jäsenten oikeudet  

6§  

Varsinaisella jäsenellä kunniapuheenjohtajalla, kunniajäsenellä) tai perheenjäsenellä on oikeus  osallistua yhdistyksen toimintaan, käyttää äänioikeutta ja tulla valituksi yhdistyksen toimielimiin.  Kannattavalla jäsenellä on kokouksissa läsnäolo-ja puheoikeus. Äänioikeutetulla jäsenellä on oikeus  äänestää yksilöidyllä valtakirjalla yhdistyksen kokouksessa. Valtakirjan tulee olla kirjallinen ja  toimitettu valtuutetulle ennen kokousta. Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä, jos jäsen on jätetty  täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän yhdistykseen liittymällä on sitoutunut tai on menettelyllään  yhdistyksessä tai sen ulkopuolelle merkittävästi vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa  taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja. Mikäli rikkomusta voidaan pitää  vähäisenä, voi yhdistyksen hallitus erottamisen sijasta antaa rikkomukseen syyllistyneelle jäsenelle 

kirjallisen varoituksen, joka merkitään yhdistyksen hallituksen pöytäkirjaan ja lähetetään tiedoksi  asianomaiselle.  

Hallitus voi siirtää yhdistyksen työryhmätoiminnassa mukana olleen varsinaisen jäsenen joko  pysyvästi tai määräaikaisesti pois työryhmätoiminnasta, jos jäsen on jättänyt täyttämättä ne  velvoitukset, joihin hän yhdistykseen liittymällä on sitoutunut. Mikäli rikkomusta voidaan pitää  vähäisenä, voi hallitus harkintansa mukaan antaa varoituksen jäsenelle työryhmätoiminnasta  kokonaan poistamisen sijaan.  

Varoitus annetaan kirjallisesti, merkitään yhdistyksen hallituksen pöytäkirjaan ja lähetetään tiedoksi  asianomaiselle.  

​

Toimielimet  

7§  

Yhdistyksen toimielimet ovat yhdistyksen kokous ja hallitus  

​

Hallitus  

8§  

Yhdistyksen asioista päättää hallitus, johon kuuluu syyskokouksessa valitut puheenjohtaja ja 2-6  varsinaista jäsentä sekä 0-3 varajäsentä. Hallituksen toimintakausi on kalenterivuosi.  Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä ottaa keskuudestaan tai ulkopuolelta  sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt. Yhdistyksen asioita hoitaa työryhmät,  jotka muodostavat toimintavuoden aikana ilman erillistä kokousta yhdistyksen varsinaisista  jäsenistä ja päätöksistä varten tekevät esityksen hallitukselle.  

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneen ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun  he katsovat päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja  mukaan luettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan ehdottamalla äänen enemmistöllä.  Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.  Hallituksen jäsenille ja varajäsenille ei makseta palkkioita. Hallituksen puheenjohtajalla ja  hallituksen jäsenillä tulee olla asuinpaikka Suomessa. Hallituksen puheenjohtaja ei saa olla  vajaavaltainen, muiden hallituksen jäsenten tulee olla 15 vuotta täyttäneitä. Konkurssissa oleva ei  voi olla hallituksen jäsen. Velkajärjestely ei ole esteenä hallituksen jäsenyydelle. Yhdistyksen  kokous voi äänestyksessä vähintään kahden kolmasosan (2/3) enemmistöllä päättää, ettei hallitus,  sen puheenjohtaja tai jäsen nauti yhdistyksen luottamusta ja äänestetään hallitus tai jäsen erotetuksi.  Erotetun hallituksen, sen puheenjohtajan tai jäsenen tilalle valitaan uudet henkilöt samassa  yhdistyksen kokouksessa.  

​

Toiminnantarkastajat/tilintarkastajat  

9§  

Toiminnantarkastaja/tilintarkastajia ja varatoiminnantarkastajia/varatilintarkastaja yhdistyksessä on  yksi kutakin ja toimikausi on kalenterivuosi. 

​

Tilikausi  

10§  

Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen  vuosikertomus on annettava toiminnantarkastajille/tilintarkastajille viimeistään kuukautta ennen  kevätkokousta. Toiminnantarkastajien/tilitarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään  kaksi viikkoa ennen kevätkokousta hallitukselle. Tilinpäätös vahvistetaan ja vastuuvapaudesta  päätetään kevätkokouksessa.  

​

Yhdistyksen kokoukset  

11§  

Yhdistys pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta. Yhdistyksen kevätkokous pidetään tammi toukokuussa ja syyskokous syys- joulukuussa hallituksen määräämänä päivänä. Ylimääräinen  kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta  tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta  erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen  vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle. Yhdistyksen  kokouksissa on jokaisella varsinaisella jäsenellä (kunniapuheenjohtajalla ja kunniajäsenellä) yksi  ääni. Kannattavalla jäsenellä on kokouksessa läsnä- ja puheoikeus. Yhdistyksen kokouksen  päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet  annetuista äänistä.  

Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.  

​

Kokoustapa ja aika  

12§  

Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset vähintään seitsemän vuorokautta ennen kokousta.  Kokouskutsu tapa on Sähköposti, Whats App, Skypeviesti, Facebookviesti tai kirje. Yhdistyksen  varsinaiseen kokoukseen sekä hallituksen kokoukseen on mahdollista osallistua reaaliaikaisesti  etänä.  

Etäosallistumisesta tulee ilmoittaa etukäteen. Etäosallistumiseksi hyväksytään puhelin sekä muut  viestimet, kuten Skype. 

​

Yhdistyksen varsinaiset kokoukset  

13§  

Yhdistyksen kevätkokouksessa käsitellään vähintään seuraavat asiat:  

1. Kokouksen avaus.  

2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi  ääntenlaskijaa.  

3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.  

4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys.  

5. Esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajien/tilintarkastajien lausunto.  6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja  muille vastuuvelvollisille.  

7. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.  

Yhdistyksen syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:  

1. Kokouksen avaus.  

2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi  ääntenlaskijaa.  

3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.  

4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys.  

5. Vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksun suuruus  seuraavalle kalenterivuodelle.  

6. Valitaan yksi tai kaksi toiminantarkastajaa ja varatoiminnantarkastajaa taikka yksi tai kaksi  tilintarkastajaa ja varatilintarkastajaa.  

7. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.  

Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen vuosikokousten käsiteltäväksi, on  hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti (sähköposti) hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan  sisällyttää kokouskutsuun.  

​

Yhdistyksen nimenkirjoittajat  

14§  

Yhdistyksen puheenjohtajalla on aina oikeus kirjoittaa yhdistyksen nimi. Nimenkirjoitusoikeus on  myös varapuheenjohtajalla, sihteerillä tai rahastonhoitajalla kaksi yhdessä. Vajaavaltainen tai  konkurssissa oleva ei voi toimia yhdistyksen nimenkirjoittajana. Velkajärjestely ei ole esteenä  toimia yhdistyksen nimenkirjoittajana. 

​

Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen  

15§  

Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa  vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava  sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta. Yhdistyksen purkautuessa luovutetaan sen  jäljellä jääneet varat purkautumisesta päättävän kokouksen päätöksen mukaisesti yhdistyksen  tarkoituksen edistämiseen.